Inspiraatio kadoksissa

Olen avannut blogin kirjotuskentän useana päivänä, mutta inspiraatio on kokenut totaalisen inflaation. Tuntuu, että sana ei vain kulje  eikä oikein ole mitään kerrottavaa. Mun elämä on aika ykstoikkoista, eikä mitään sen erikoisempaa tapahdu. Samat asiat päivästä toiseen, aamulla salille, päivä lasten kanssa, illalla omaa aikaa. Aina sama kaava. Ehkä kaipaisin jo töihin tai jotain muuta?

Tunnen itseni ehkä ajoittain hieman masentuneeksi, vaikka siis perus fiilis on ihan okei. Elämä vaan tuntuu jotenki tosi tylsältä. Kaipaan aikuisia ihmisiä elämääni, kaipaan jotain muutakin kuin jatkuvaa suorittamista päivästä toiseen. Kaipaan vapaa-aikaa, enemmänkin kuin sen tunnin salin verran. Ja kaipaan mielekästä tekemistä aivoille.

Kesä tuo tietenkin helpotusta arkeen, koska voidaan olla kokoajan pihalla ja lämpö/aurinko saa mut voimaan paremmin myös henkisesti. Pääosin fiilikset on kuitenkin ihan positiiviset, enkä missään negatiivisuuden suossa elä jatkuvasti. Välillä vain tuntuisi, että jonkinlainen vaihtelu olisi kivaa.. Ja se, että pääsisin jonku ystävän kanssa esimerkiksi shoppailemaan ilman lapsia, ilman huolen häivää tai jos vaikka ois käytettävissä rajaton summa rahaa. heh.

Jonkin verran kuitenkin käytin itseeni ja tilasin Gazozin alesta treenihousut, hauska miten jotku housut voi tehdä hetkeksi niin "onnelliseksi." :D










Elämä on pieniä onnenhetkiä ja eniten mä tällä hetkellä kaipaan aikuisten seuraa, sitä, että saan ystävien kanssa puhua ihan rauhassa ilman lapsen huutoa "lopeta, lopeta, Mimillä on asiaa!!" :D

Tulipas taas jotenkin negatiivissävytteinen postaus, ei mun fiilikset ees oo noin negatiiviset mitä tästä postauksesta vois luulla. Oon vaan tylsistyny. :D