Tiiättekö se kaunis keltainen kukka, jota rikkaruohoksikkin kutsutaan, -voikukka nimittäin. Mimi pelkää sitä, pelkää niin paljon, että ihan yhtäkkiä hän ei uskalla tulla nurmikolle ollenkaan. En tiedä mistä tää pelko sai alkunsa, mutta ihan yksi päivä vain voikukat muuttui pahaksi, muutenkin kuin rikkaruohon ominaisuudessa.
Muutenkin tää 3-vuoden ikä tuntuu olevan hurjan paljon vaikeampi, kuin vaikkapa kahden vuoden ikä. Jostain syystä tuo pieni tyttönen on alkanut pelkäämään tosi montaa asiaa ja tuntuu omaavan ajoittain vähän liiankin hyvän mielikuvituksen.
Meillä asuu myös "isoenni" niminen tyttö, joka on kuulemma joskus tuhma. En ole kyllä koskaan tavannut, joten se ollaan ajettu pois ommaan kottiin harvase ilta, hus pois isoenni ja niin on jälleen pieni tyttö tyytyväinen.
Tämä pätkä on kopio Vau.fi:n 3 vuotiaista kertovasta artikkelista:
"Kolmivuotiaan mielikuvitus voi luoda pelottavia mielikuvia, ja pölynimuri ja vaatekaappi voivat sisältää suuria vaaroja. Tässä iässä kolmivuotias saa ensimmäiset painajaisensa, ja usein niissä esiintyy leijonia ja muita vaarallisia eläimiä. Osoita lapselle, että ymmärrät hänen pelkonsa syyn, mutta pysyttele rauhallisena, jotta lapsi ymmärtää, ettei sinua itseäsi pelota. Anna lapsen puhua pelottavista asioista. Muista myös, että televisio-ohjelmat voivat vaikuttaa lapseen erittäin voimakkaasti, etenkin, jos hän katsoo televisiota juuri ennen nukkumaanmenoa."
Mitä teillä pelätään? Ja mitä ootte tehny jos pelko tuntuu vaikuttavan liikaa normaali elämään?