Marja Hintikan Livessä keskustellaan ensi maanantaina sopivasta lapsentekoiästä ja siitä, että onko sitä edes? Joten halusin kirjoitella myös omia tuntemuksiani aiheesta, joka koskee meitä kaikkia, jotka joskus haluavat vanhemmiksi.
Itse sain lapset nykymittapuulla nuorena, mutta vuonna 1989, kun itse synnyin ei varmasti ollut lainkaan "outoa", että äitini oli 21-vuotias, kun minut sai. Silloin synnyttäjien keski-ikäkin taisi olla lähempänä 20, kuin kolmeakymmentä.
 |
| Äitini noin 25 vuotiaana |
 |
| Minä vuonna 2016 27 vuotiaana |
Nykyään ensisynnyttäjien keski-ikä on 28.8 vuotta, joka on kasvanut vuosi vuodelta. Nykyään ihmiset haluaa elää elämäänsä ennen lasten hankintaa, opiskella, matkustella ja ehkä elämänrytmikin oon kiireisempi, eikä näin ollen lasten hankkiminen ole välttämättä etusijalla vielä parikymppisillä.
Voisin kuvitella, että jos itsekkin olisin lähtenyt suoraan toisen asteen jälkeen opiskelemaan korkeakoulututkintoa en olisi lapsia vielä välttämättä halunnut, mutta olisiko se saattanut aiheuttaa sen, että me olisimme jääneet lapsettomiksi? En tiedä. Minulla nimittäin meni silloin 23 vuotiaanakin lähes vuosi, että tulin raskaaksi. Voin siis omalta kohdaltani vain ajatella, että onneksi lapset on nyt tehty ja kaikki meni sen puolesta hyvin. Ja on myös onni, että mieheni oli lapsenteosta kanssani samaa mieltä ja minä en ollut se, joka lapsista alkoi ekana puhumaan.
Nyt tytöt on jo kasvaneet ja voin lähteä jatkamaan opintojani, enkä vieläkään ole sitä maagista 30 ikävuotta. Ehtisin vieläkin opiskella vaikka yliopistotutkinnon, halutessani. Olen siis tyytyväinen päätökseeni ja saada lapset nuorena ja siihen, että meille niitä lopulta siunaantui kaksin kappalein, kaksi ihanaa tyttöä.
Mikä on sinun mielestäsi oikea lapsentekoikä? Onko sitä edes?
Mielestäni ei ole. Jokainen lisääntyy sitten, kun on siihen valmis (ikä nyt tietenkin meillä naisilla on pieni rajoittava tekijä.) Mutta sen puitteissa siis. Voit olla hyvä äiti 18 vuotiaana ja hyvä äiti 40 vuotiaana. Äidiksi tuloa ei määrittele ikä, vaan äidiksi kasvetaan sen pienen nyytin myötä, jokainen meistä on yhtä hukassa saatuaan ensimmäistä kertaa syliinsä pienen kirkuvan 50 senttisen pötkön, olit sitten nuori tai "vanha"äiti. Jokainen meistä joutuu kokemaan tietyt kasvupisteet vanhemmaksi. Sitten voimmekin siirtyä opastamaan lapsiamme, lastenlastemme hoidossa. ;)